Kipeenä...

Niin siinä sitten kävi. Jotenkin ajattelin, että olisin kestänyt vähän pidempään, mutta vieraat pöpöt iskivät kimppuun samantien. Kävin Kirstyn kanssa keskiviikkona "drinksuilla" hänen kaverinsa Adamin ja tämän uuden kämppiksen Andyn kanssa. Adam oli vielä toipumassa omasta flunssastaan, joten sain pöpön varmaan häneltä. Tarkoituksena oli siis käydä heillä vierailulla, viettää iltaa, maistella pari sidukkaa (onnistuin ostamaan ihan kammottavan imeliä, yök) ja tulla hyvissä ajoin takaisin. Noh... baariinhan sitä sitten päädyttiin ja takaisin kotiin tultiin neljältä aamulla. Skottilaiset alkoholinkäytön perinteet siis kunniaan. Ennen baariin lähtöä maistelimme porukalla tuliaiseksi tuomaani mini-salmari-pulloa, mutta kukaan muu kuin minä ei tietenkään pitänyt siitä. Muiden salmarin maistamis -ilmeiden seuraaminen on kuitenkin aina yhtä hauskaa.

Andy on supermukava ja kutsui minut tupareihinsa, mutta enhän minä kipeänä jaksanut sinne lähteä. Andy on kova jääkiekkofani, joten pelkästään se, että olen Suomesta tuntui olevan hänestä mahtavaa. Andy lupasi viedä minut Celticin peliin (!!!), mikä olisi varmasti unohtumaton kokemus. Celticin kotistadion on itseasissa ihan lyhyen kävelymatkan päässä meiltä. Se on muuten jännä, miten alkuillasta minun piti oikein pinnistellä, että ymmärsin, mitä Kirsty, Adam ja Andy puhuivat keskenään, mutta parin sidukan jälkeen kaikki oli jo aivan helppoa. Ymmärrän muutenkin skottimurretta paremmin kuin osasin odottaa. Andy ja Adam olivat mukavia heppuja molemmat, toivottavasti voin viettää myöhemminkin aikaa heidän kanssaan.

Ulkomailla usein hauskinta on kaiken uuden ja paikallisen maistaminen. Tänään maistoin limua nimeltä Irn-Bru. Kaikki vaihto-oppilaat saivat yhden tölkin tätä Skotlannin myydyintä ja UK:n 3. myydyintä limua tervetuliaiskassissa. Keinotekoisen kirkkaan oranssi litku muistutti jotain purkkamerkkiä (maultaan tropical tms.), jota en nyt saa päähäni. Vaikka kaikki paikalliset tuntuvat täällä vannovan Irn-Brun nimeen, ei se tehnyt minuun suurta vaikutusta. Kyllähän sitä joi, mutta kun en muutenkaan juo limuja, niin eipä tuota tule varmaankaan toiste maistettua.

Sain tänään vihdoin kiinni yliopistolla opettajan, jonka kanssa katsoin kurssitarjontaa ja aikatauluja läpi. Varmuutta en vieläkään saanut valintoihini, koska kursseista vastaavia opettajia ei saatu kiinni. Melko suurella varmuudella pääsen Motion graphics- ja 3D Visualisation -kursseille. Yhteensä minun pitäisi siis ottaa kolme kurssia ja toivon todella, että tämä säätö loppuisi maanantaina ja saisin opiskeluuni selvät sävelet ja aikataulut lyötyä lukkoon.

Flunssaista oloani ei yhtään helpota se, että täällä on vieläkin ihan pirun kylmä. Kylmyys täällä on jotenkin niin läpitunkevaa, että ärsyttää! 24/7 hytinää, hitto kun ottaa päähän. Ainoa paikka, missä voin kunnolla lämmitellä, on suihku (vedenpaine on tosin ihan onneton). Muuten saa olla koko ajan varpaat ja sormet sinisenä. Suomessa on sentään sisällä lämmin ja hanasta tulee kunnolla vettä, perskutarallaa. Tutkin Kirstyn kanssa huoneeni ikkunaa lähemmin ja huomasimme, että ikkuna on alareunasta noin sentin raollaan. Että ei ihmekään, että vetää. Tilkitsimme ikkunan pikkupyyhkeilla ja se on auttanut hieman. Löysin onneksi Primarkista lämpimän, mukavan ja halvan eläinhaalarin (täällä niitä kutsutaan nimellä 'onesie'). Valitsin eläimekseni pandan.

Karhuisa asento