Kiirettä pukkaa

Aikamoinen viikko takanapäin! Tuntuu, ettei ole ollut energiaa eikä aikaa kirjoitella vaikka kaikenlaista on tapahtunut. Koulussa olen tehnyt pitkää päivää, koska kotona minulla ei ole tarvittavia ohjelmia koneellani. Lisäksi minut lisättiin vihdoinkin peliprojekti-ryhmään ja heidän kanssaan olen joutunut kokoustamaan aika tiheään näin alkuun.

Kävin toissa sunnuntaina Kirstyn kanssa Kelvingroven museossa, joka oli yllättävän täysi. Museossa oli esillä taidetta useilta eri aikakausilta sekä erilaisia kulttuuri- ja luonnonhistoriallisia esineitä. Museo koostuu 22 galleriasta, joissa on esillä yhteensä yli 8000 esinettä. (Edelliset pari lausetta nappasin laiskuuttani suoraan Wikipediasta)

Museo näytti ulkoapäin aika suurelta, mutta näyttelyt kiersi kuitenkin hyvin läpi kolmessa tunnissa, mikä oli museovierailuun sopiva aika. Alakerrassa oli paljon täytettyjä eläimiä ja ennemminkin lapsille ja lapsiperheille tarkoitettuja huoneita. Yläkerta oli rauhallisempi, koska näytillä oli lähinnä taidetta. Näin paljon kauniita ja inspiroivia maalauksia, mutta erään skotlantilaisen herra E.A. Hornellin maalukset tuntuivat erityisen kiinnostavilta ja kutsuvilta.

Täytettyjen eläinten vieressä... täytetty Elvis?

Lempparini: The Coming of Spring, 1899 E.A. Hornell

Keskiviikkona pääsin vihdoin Andyn bändin, Inuitin, keikalle. Keikka oli tällä kertaa vähän erikoisempi, koska kyseessä oli Glasgow Youth Film Festivalin loppujuhlat. Olo oli vähintäänkin outo, kun tajusin, että tilaisuus on alkoholiton ja ikäraja vaivaiset 12! Tarjolla oli ilmaisia virvokkeita, mehua, limsaa, karkkia, voileipiä... ja tilat täynnä kikattavia teini-ikäisiä. Voin kertoa, että tunsin itseni aika vanhaksi. Päätimmekin yhdessä tuumin Andyn ja bändin muiden jäsenten Chrisin ja Darrenin kanssa karata kaljalle lähipubiin ennen keikkaa. Vaikka en Inuitin kaltaista musiikkia ole juuri koskaan kuunnellut (genreltään he ovat kuulema alternative experimental ambient post-rockia (?)) tykkäsin keikasta ja haluaisin päästä heitä katsomaan uudestaankin.

Portaikosta sai hyvät näkoalat lavalle

Vietin Kirstyn, Andyn ja Adamin kanssa perjantaina ystävänpäivää (käänsimme tämän englanniksi 'Friends Day') Valentine's Dayn sijaan. Eli siis illanviettoa, pämppäilyä ja yöelämää Skotlannin tapaan. Kävimme myös klubissa, jossa on maailman suurin pyörivä discopallo.

Happy Friends Day!

Sunnuntaina olin koko päivän retkellä Loch Lomondilla, mutta en jaksa käydä siellä ottamiani kuvia vielä läpi, joten postaus aiheesta saa odottaa seuraavaan kertaan.